Historia

Juhannuksena 1976 Harri ja Marita Tuomisen luona olivat vierailulla Raimo ja Ritva Hyyryläinen. Silloin syntyi idea venäjänvinttikoirakerhon perustamisesta, ja he pitivät yhdistyksen perustamiskokouksen samana päivänä. Yhdistyksen nimeksi he antoivat Suomen Borzoiklubi, puheenjohtajaksi valittiin Harri Tuominen ja sihteeriksi Ritva Hyyryläinen. Nämä neljä muodostivat ensimmäisen hallituksen, johon liittyi vielä lokakuun lopulla Erkko Hurme.

Ensimmäisessä vuosikokouksessa lokakuussa -77 paikalle kokoontui 20 jäsentä. Kokouksessa hyväksyttiin ensimmäiset maastojuoksusäännöt. Tuolloin pidettiin myös ensimmäiset epäviralliset maastojuoksukilpailut.

Ajan myötä yhdistykselle perustettiin myös erilaisia toimikuntia. Jalostustoimikunta on toiminut vuodesta 1979, huvitoimikunta vuodesta 1984 vuoteen 2019, lehtitoimikunta vuodesta 1985, näyttelytoimikunta vuodesta 1986 ja kilpailutoimikunta vuodesta 1989. Myyntiartikkelit otettiin mukaan 1991.

Ensimmäiset borzoipäivät pidettiin syksyllä -78. Klubin ensimmäisenä virallisena näyttelynä voidaan pitää Turun näyttelyä Vätin radalla 30.7.1983, jolloin klubi oli yhtenä järjestäjistä. Tuomarina oli Anita Gielisse Hollannista. Sen jälkeen Borzoiklubi on järjestänyt paria poikkeusta lukuunottamatta erikoisnäyttelyn vuosittain. Yhdistyksen ensimmäiset viralliset ratajuoksukilpailut järjestettiin Vätissä 5.7.1980, ja ensimmäisen kerran klubi sai järjestääkseen Suomen Vinttikoiraliiton viralliset maastojuoksukilpailut 1.9.1985.

Vuodesta 1978 lähtien yhdistys on palkinnut kiertopalkinnoin pistelaskuihin perustuen parhaan näyttelyborzoin ja parhaan ratajuoksijaborzoin. Vuodesta 1988 lähtien parhaan maastojuoksijaborzoin sekä vuodesta 1990 parhaan harrastajaborzoin. Tänä päivänä yhdistys palkitsee myöskin parhaat VSP-koirat edellä mainituista kategorioista sekä näyttely-, rata- että maastotulokkaat. Yhdistys muistaa vuosittain myös uutteria toimihenkilöitään vuodesta 2006 lähtien Anubis-palkinnolla ja 2008 lähtien Ahertaja-palkinnolla.

Ensimmäinen kerholehti ilmestyi jouluksi 1980. Nykyisin lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Klubi on koostanut toiminnastaan seitsemän juhlajulkaisua, 10-vuotisjuhlajulkaisun (1986), 15-vuotisjuhlakirjan (1991), 20-vuotisjuhlakirjan (1996), 25-vuotisjuhlakirjan (2001), 30-vuotisjuhlakirjan (2006), 35-vuotisjuhlakirjan (2011) ja 40-vuotisjuhlakirjan (2016). Vuonna 2021 julkaistaan järjestyksessään kahdeksas juhlakirja kun yhdistys juhlii 45-vuotista taivaltaan. Kaikkia julkaistuja kirjoja on vielä saatavilla, ja ne kuuluvatkin jokaisen borzoiharrastajan kirjahyllyyn lukuisine hyödyllisine artikkeleineen, borzoinkuvineen ja sukutauluineen.

Nykyisin Borzoiklubissa on runsas 250 jäsentä, ja Suomen borzoiden määrän arvioiden voidaan päätellä, että klubiin kuuluu runsas puolet borzoiharrastajista. Klubilla on edustus Suomen Vinttikoiraliitossa, jota kautta pääsemme vaikuttamaan vinttikoiriin liittyvissä asioissa ja päätöksissä.

Kennelliiton valtuusto myönsi klubille rotujärjestöoikeudet kokouksessaan 31.5.2008. Tämän myötä Borzoiklubilla on edustus myös Suomen Kennelliiton valtuustossa.

Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksyi ensimmäisen venäjänvinttikoiran jalostuksen tavoiteohjelman kokouksessaan 10.6.2008. Vuonna 2021 Kennelliitossa on hyväksyttävänä päivitetty JTO, joka on rotumme kolmas jalostuksen tavoiteohjelma.

Sekä rotujärjestön velvoitteet että jalostuksen tavoiteohjelman ajan tasalla pitäminen ovat erittäin tärkeitä asioita, mutta tarkoittavat myös suurta vastuuta ja työmäärää.